Yksinkertaista mutta maukasta´

Kaapista löytyi vähän kasviksia ja keittoa teki mieli. Yksikertainen on usein hyvä linja arkiruuan suhteen, ja kun on hyviä tuoreita kasviksia niin on välillä ihanaa vain nauttia niistä eikä suuremmin maustella.

Yksinkertainen kasviskeitto

Tarvitset:
kasviksia.
(suolaa, pippuria, sitruunaa, yrttejä..)

Omasta kaapista löytyi tällä kertaa perunaa, sipulia, porkkana ja kukkakaalia. Jätin sipulit melkoisen isoiksi suikaleiksi. Kukkakaalit jätin tuollaisiksi "kukiksi" ja perunat lähti kuutioksi ja porkkana ohuehkoiksi siivuiksi. Parasta tähän olisi lisätä kasvislientä, mutta koska sitä ei ollut niin ilmankin pärjättiin. Lientä maustoin valkoviinietikalla, mustapippurilla, persiljalla, timjamilla ja hyppysellisellä rakuunaa ja sirtuunan kannalla. Suolan lisäsin vasta loppuvaiheessa, porkkana ja peruna kun imevät sen kaiken muuten itseensä. Vaikka tuossa useamman mausteen mainitsinkin niin kaikkea oli vähän eikä kyseessä ole mikään voimakkaan makuinen keitto. Keittoa sitten vain keitellään kunnes kaikki kasvikset on kypsiä.

Tällaisen yksikertaisen kasviskeiton kaveriksi sopii hyvin esimerkiksi lämpimät voileivät. Niitä ei löydy kuvasta, koska ne syötiin itse asiassa toisena päivänä, mutta tulipa nyt vain mieleen että voisivat sopia hyvin yhteen.

Lämpimiin voileipiin käytän mieluiten ruispaloja. Niille ripottelen oliiviöljyä tai sipaisen voita. Sitten joko hieron leipiä halkaistulla valkosipulin kynnellä tai murskaan/silppuan pienen kynnen per leipä (tai teen molemmat). Sitten suikaloin ohuiksi viipaleiksi sipulia. Yksi keksikokoisen sipulin puolikas riittää n. kuuteen leipään. Sitten päälle tomaattisiivuja ja siihen päälle basilikaa ja oreganoa ja timjamia, halutessa myös mustapippuria ja hyppysellinen suolaa. Lopuksi päälle juustoraastetta. Ja tuo juusto todella kannattaa raastaa eikä vain ottaa juustohöylällä siivuja. Raasteena juusto sulaa paljon tasaisemmin. Sitten leivät uuniin n. 225 asteeseen n.10 min, eli kunnes juusto on saanut vähän väriä.

Yksinkertaista ja maukasta!

Piirakka on parasta munavoilla

Näin se vaan on. Tällä kertaa piirakat olivat vappuna pakastimeen unohtuneita coctail-piirakoita. Parhaita ovat tietty kotitekoiset, mutta joskus tarvitsee oikoteitä. Couscous-salaatti sai siis kaverikseen karjalanpiirakoita munavoilla.

Couscous-salaattiin tarvitset (tähän voi kyllä laittaa melkein mitä vain haluaa):
couscousia
fetaa tai mitä juustoa nyt tekee mieli
sipulia
omena
maustekurkku
porkkana
kastike:
oliiviöljyä
sitruunamehua
sinappia
mustapippuria
persiljaa
suolaa
sokeria

Kuskusin valmistan niin, että mittaan kulhoon kuskusin, ja laitan vettä kiehumaan, jota sitten mittaan saman verran kuin kuskusia. Kuivan kuskusin sekaan saatan heittää esim.persiljaa tai muita yrttejä, vähän suolaa ja joskus jopa paprikaa tai kurkumaa. Sitten tosiaan kiehuvaa vettä sekaan, ja kansi päälle pariksi minuutiksi. Sitten erottelen jyväset kaapimalla haarukalla kerros kerrokselta pohjaan asti ja lisään joko lorauksen öljyä tai nokareen voita. Kuskusia sattui olemaan purkin pohjalla 1 dl ja se riitti tähän salaattiin ihan hyvin.
Omena kuutioiksi, sipuli ohuiksi suikaleiksi, porkkana melko ohuiksi viipaleiksi, maustekurkku kuutioiksi, feta palasiksi, ja kaikki sekaisin.
Kastikkeeseen oliiviöljyä kunnon loraus, sitruunamehua n. 1 tl, sinappia riippuen sen vahvuudesta n. 1 tl, vähän suolaa (riippuu suolasiko kuskusin vai) ja sokeria n. 1 tl  ja halutessa yrttejä. Kaikki kunnolla sekasin ja salaatin joukkoon.

Munavoi kuuluu sellaisiin vähän herkumpiin ruokiin, ei siis mitään jokapäiväistä arkiruokaa. Tällä kertaa käytin kaksi keitettyä kananmunaa ja määrän x oivariinia. Murskasin keitetyt kananmunat haarukalla ja sekoitin joukkoon vähän aikaa huoneenlämmössä pehmenneen oivariinin (olisiko sitä ollut reilu 50 g) ja maustoin tillillä. Rakenteeseen saa vähän keveyttä lisäämällä vähän raejuustoa. Nyt vain en yksin sitä varten jaksanut mennä kauppaan. Ennen tarjoilua munavoin kannattaa antaa olla kylmässä, etenkin jos voi ehti päästä todella pehmeäksi (ja tuo oivariinihan pehmenee nopeasti). Erittäin herkullinen arkiateria ja valmistui nopeasti ja hyvin vähällä vaivalla!

Tippaleivät

Tänä vuonna päätin ensimmäistä kertaa kokeilla tippaleipien, tuon vapun ajan lempiherkkuni paistamista itse. Varauduin roppa kaupalla kärsivällisyyttä, mutta ei nämä niin yksikertaisesti onnituneet kuin kuvittelin.

 Tarvitset:
4 kananmunaa
4 rkl sokeria
suolaa
2 dl maitoa
1 tl vanilijaa
1 tl sitruunamehua
3,5-4 dl vehnäjauhoja
Sekä päälle tomusokeria ja paistamiseen öljyä.

Vatkaa kevyesti kananmunat ja sokeri. Lisää muut aineet. Kaada taikina esim. tyhjään ketsuppipulloon tmv. Truuttaa taikinaa öljyssä olevaan muotiin (tyhjä, puhdas säilykepurkki, josta on myös pohja otettu pois). Nosta pihdeillä tmv. muotti pois ja toivo, että tippaleipä pysyy kasassa. Tarvittaessa käännä tippaleipä paistumaan hetkeksi toisinkin päin ja nosta sitten talouspaperille jäähtymään. Anna tippaleipien seistä yön yli ja kuivua. Sirottele vielä lopuksi päälle tomusokeria.

Mikä tässä minulla sitten ei onnistunut aivan halutulla tavalla? Ensinnäkään minulta ei löytynyt mitään ketsuppipulloa tai mitään vastaavaakaan. Käytin siis muovipussia, mistä taikina oli vaikea puristaa taisaisesti. Vaikka puhdistin muottina käyttämäni säilykepurkin huolellisesti, jotain siihen kuitenkin jäi, mikä siis alkoi räiskyä kun laitoin muotin öljyyn. Tippaleivät eivät myöskään halunneet pysyä kasassa, vaan kun nostin muotin pois, hajosivat ne pieniksi muruiksi öljyyn. Öljy myös jostain syystä muuttui nopeasti hyvin tummaksi, kenties ne muruset, joita en saanut noukittuya pois, kärtsäsivät. En tiedä, mutta öljy tuntui jotenkin värjäävän viimeiset tippaleivät samantien tummiksi (ne eivät siis palaneet vaa värjäytyivät tummiksi).

En viitsinyt käyttää koko taikinaa vaan n. puolet lensi viemäriin. Kymmenisen kappaletta sain pysymään jotenkuten kasassa, ja niissä oli kyllä maku kohdillaan! Tippaleipä murua jäi kulhollinen, ja kirjoitinki jo heittäneeni sitä vähän tortilloihin. Vappupäivän aamiaisella oli jäätelöä, ja nuo murut toimivat aivan järjettömän hyvin vanilijajäätelön päällä! Eli hukkaan eivät menneet nekään.. Vaikka tippaleivät eivät sujuneet ihan niin kuin kuvittelin, en kyllä aio ensi vuonnakaan ostaa näitä kaupasta. Täytyy vain muistaa varautua välineiden osalta hyvissä ajoin, ja vähän tutkiskella tuota muottihommaa. Harjoittelua siis tiedossa, mutta mikäs sen hauskempaa!

Hyvää vappua!